Erinäisiä huoltokohteita/ parannuskohteita, joista nyt ei järkevää kuvasarjaa saa. Lisäksi tekniset tiedot.

Lisäilläänpä tähän eri huoltokohteista kuvia kuvateksteineen, joista en ala erillisiä juttuja kirjoittamaan...

Bensa juoksee nyt tankista alempaan vedenerottimeen/ karkeasuodattimeen ja tästä ylempään vedenerottimeen/ hienosuodattimeen. Rochester 4-kurkkuisessa kaasarissa on sitten vielä oma sihtinsä ennen kohokammiota/ tämän jälkeisiä suuttimia. Nyt pitäisi olla lian meneminen kaasariin aika pitkälle eliminoitu ja ton alemman lasikupin nopean irroituskyvyn ansiosta myös veden ja karkean lian poisto käy nopeasti ja helposti, sekä lika näkyy heti kipossa! Kaikki letkuliitokset on myöhemmässä vaiheessa tehty tuplaklemmarein koko bensalinjassa, samoin kuten läpivientienkin kera on tehty.

Lisäsin varusteisiin myös häkä/ narkoosihälyttimen, jonka voi kytkeä murtohälyttimen kanssa sarjaan. Nyt tämän mööpelin pitäisi hälyttää kaikista narkoottisista kaasuista...Asennettu nukkumapatjojen alapuolelle, jotta laitteesta on hyötyä...

Wallas 2400 täyden huollon jälkeen istutettuna paikoilleen. Oikealle lähtevä putki, eli keulahyttiin menevän putken eristän hyvän lämmönjohtavuuden aikaansaamiseksi ja alempi menee suoraan midcabiniin jota en eristä, että tuon putken hukkalämpö esilämmittää puhallettavaa ilmaa hieman lisää. Alemman putken lämmönpuhallus on tehokkaampi, kuin ylemmän ohjekirjan mukaan. Raitisilmatuuletusta ajatellen vasemmalla ylhäällä näkymättömissä on 150mm ilmanottoaukko ja Wallaksen alla samankokoinen aukko. Etuseinässä on kaksi 50mm kokoista ilmanottoaukkoa. Pakoputki on tuplaputki ja on haponkestävää tavaraa. Pakoputki laskee alas noin 20 cm, joten vedentulo on estetty. Lämmintä puhalteli ja mukavasti syttyi testikäytössä heti lämppärin huollosta haettuani. Valtuutettu huoltoliike kertoi lämppärin olleen todella vähällä käytöllä "jäljistä" päätellen...

Entisen puhaltimen pidettyä ihmeellistä meteliä en voinut olla sijoittamatta pariakymppiä aikalailla turvallisuusasioissa tärkeimpään seikkaan...ilmaa vaihtuu nyt 6000L/Min ja räjähdysvaara minimoitu puhaltimen oikea käyttö huomioiden...

4" Moottoritilanpuhallin imee pilssistä alhaalta ilmaa raskaammat bensiinihöyryt ja puhdasta korvausilmaa tulee ulkotilasta jokapuolelta: niin ylhäältä, kuin myös alhaalta ja varmuudeksi vielä 3" letkua pitkin pilssin pohjallekin ...

Muutamissa tapauksissa kaikkiin kaasareilla varustettuihin veneisiin on suositeltu joka kevät tarkistaa sytytysennakko ja kaasarin säädöt. Nämä ovat helpot tehdä ja kaasarin säädöistä lisää alempana...
Kaks vasemmanpuoleista ovat ilmaruuveja ja oikeanpuoleisin on tyhjäkäynti.

Kaasarin täydellinen korjaussarja, sisältäen mitat ja jonkinlaiset säätöohjeet koholle/ kiihytyspumpulle. Sierra 18-7095. Tämä on täydellisessä paketissa veneen mukana, kun tälle ei ollutkaan käyttöä kesällä 2013, vaan polttoainevika löytyikin tukkeutuneesta polttoainekanavasta. No onpahan pahan päivän varalle!

Veneessä kiinni olleet tulpat olivat kyllä aikansa eläneiden näköiset ja iän puolesta todellakin vaihdon tarpeessa! Musta väri kertoo kuvasta sen, että rikkaalla seoksella/ kylmällä moottorilla on menty. Tämä pitää paikkansa, sillä ennen veneen nostamista käyttelin satamassa sitä 10-15min pätkissä pari kertaa ja kolmaskin käymiskerta oli viimeinen muutaman sadan metrin ajolenkki, jolloin moottori ei päässyt lämpenemään ja sytytystulpat jäivät alle itsepuhdistuslämpötilansa. Tämän jälkeen muutama glykoliajostarttauskin sotki tulppia entisestään.
Veneessä oli paikoillaan Ngk ur4- tulpat ja noilla vanhoilla/ mustilla Ngk-tulpilla vene lähti paremmin käymään, kuin uusilla Champion (18) RV15YC4-tulpilla. Jenkeissä käyttävät 350 Chevyn perusmoottoriin pohjautuvissa merimoottoreissa Ngk Br6fs-tulppia. Ajattelin yhden kesän jälkeen siirtyä takaisin Nkg:hon.

Tulpista pikkuisen:  

Valkoharmaa sytytystulpan "karsta" kertoo normaalista palamisesta, jolloin kaiken pitäisi olla ok.
Karstoittuminen kertoo huonosta palamisesta, joka voi johtua väärästä polttoaineesta/ polttoaineen syötön ongelmista, öljynkulutuksesta, liian kylmästä tulpan lämpöarvosta, tai vaikkapa huonosta kansipahvista jolloin tulppa koittaa sytyttää jäähdytinnestettä. Myös liian lyhyet ajopyrähdykset karstoittavat tulppia.
Posliinin/ eristeen halkeamat kertovat tulppien olleen liian kireällä, tai pudonneen ennen paikoilleen laittoa.
Elektrodien/ kärkien sulaminen johtuu siitä, että moottorissa ovat olleet liian kuumat tulpat, tai vaikkapa liian aikainen sytytysennakko. Lisäksi tulpan metallirunko voi olla sinertävä / sateenkaarenvärinen.
Valkoinen väri kertoo polttoaineseoksen olleen liian laihalla. Onko bensansuodatin/ bensalinja tukossa, seossuhde väärä? Lisäksi tulpan metallirunko voi olla sinertävä / sateenkaarenvärinen.

Musta "tasainen" väri ja nokikerros kertoo seoksen olleen liian rikas, tai ajeltu lyhyitä siirtymiä/ pyrähdyksiä. Onko liekinsammutin puhdas? Jääkö imu päälle? Milloin viimeksi tehty seossuhdesäätö?
Öljyinen tulppa Kielii ehkä jo tulevasta jonkinasteisesta moottorirempasta, millaiset puristuspaineet ko.sylinterissä? Vuotaako öljyä ohjureiden kautta sylinteriin?
Keltainen keskielektrodin eriste kertoo polttoaineen/ moottoriöljyn lisäaineista, jotka eivät ole palaneet ja ovat jääneet kiinni keskielektrodiin yleensä täyskaasuajossa. Ajamalla jonkin aikaa puolikaasulla, saattaa tulppa vielä puhdistua.

Kuuma tulppa, vai kylmä tulppa? No kaksi eri lämpöarvoista (voi olla erimerkkistäkin vielä), muuten samanlaista tulppaa ja tiedäppä siitä, kumpi on kylmempi ja kumpi kuumempi... Helpointa näiden lämpöarvojen karkea selvittäminen on ohuella rautalanganpätkällä: Mitä syvemmälle saat työnnettyä rautalankaa keskielektrodin ja tulpan kierreosan väliin on kyseessä kuuma tulppa (kylmään moottoriin), koska tässä on suurempi lämpöä johtava pinta-ala. Toisessa vaihtoehdossa rautalankaa "uppoaa" vain vähän ja tämä on kylmä tulppa (Kuumaan moottoriin)

Mikäli vain yksi tulppa on erivärinen, pitää syytä tutkia tiheämmällä kammalla ja etsiä värivian aiheuttaja. Tämän voi varmistaa uusista tulpista katsomalla väriä muutaman normaalin ajotunnin jälkeen ja katsoa "siirtyykö" "värivika" uuteen tulppaan. Mikäli tulpan väri on "vaihtunut" oikeanlaiseksi, on syypää ollut itse tulppa joka on tullut tiensä päähän.

Mahdollista tulevaa vianhakua ratkaisevasti helpottaaksesi on yhden värivikaisen tulpan löydettyäsi kuitenkin tulppien vaihdon yhteydessä syytä mitata sytytysjohtimet häiriönpoistajineen ja varsinkin erivärisen tulpan kohdalla katsoa mittaria pikkasen tarkemmin...
 Mikäli johtimet ovat kokonaisuudessaan ok, on hyvä katsoa/ mitata virranjakajan kansi+ pyörijä, sekä puhdistaa nämä mahdollisista hapettumisista, jos näitä ei olla samalla kertaa uusimassa. Tämän jälkeen vianetsinnän voikin suunnata aikalailla muualle moottoriin.

Laitoin veneeseen Boschin digi-tv antennin, jossa on 12v vahvistin. Aika näyttää, milloin sitä tulee telkkari ruuvattua...

• Active TV aerial with integral booster amplifier
• Suitable for DVB-T Freeview, UHF and VHF reception
• Response 174 - 230 MHz (VHF) , 470 -862 MHz (UHF & Freeview)
• Impedance 75 ohm
• Requires 12 V power supply to booster amplfier via separate feed
• Roof, wing or pillar mounting at angles between 0°-80°
• 43cm glass fibre rod
• M4 x 0.5 mounting thread
• Suitable for general purpose TV applications
• Model number A-TT 01-M

Bensapumpuksi vaihtui Carter carM61073. Nokka-akselin ja pumpun välissä on työntötanko, joka pitää painaa sisään ennen pumpun asennusta ja huolehtia siitä, että tanko osuu oikeaan kohtaan. Muuten lentää tavaraa väärästä kohtaa väärään paikkaan! Venekäytön pumput eroavat yleensä automaailman pumpuista esimerkiksi siinä kohtaa, että kalvoja on kaksi: toisen hajottua matka jatkuu vielä. Polttoainelinjat ovat yleensä metalliputkista ja tuossa alhaalla on kierteet liitosnipoille. Ylhäällä kello 11:ssa on ylivuotonippa. Tästä lähtee letku kaasariin päin kurkulle, niin mahdollisesti tulviva bensa menee moottoriin, eikä pitkin konehuonetta...

27.6.2014 piti lähteä merelle pitkälle reissulle ja tyypilliseen tapaan perus testit veneelle tehtyäni näkyi takana pieni öljyläikkä vedenpinnalla. Ensimmäisenä tuli mieleen, että meniköhän vetolaite rikki vaikka se on vasta huollettu ja vaihdettu tiivisteet. En heti ajatellutkaan, että öljy olisi peräisin trimmeistä. No apuri paineli trimminappuloita ja ajoi sylintereitä päästä-> päähän ja piti nappeja pohjassa tasojen ollessa ala-asennossa. Näin letkuihin saa maksimipaineen aikaiseksi. Itse seisoin uimatasolla ja katselin letkuja. No toisesta letkusta pulppusi öljyä ulos ja Perjantai-illan ollessa pitkällä ei osia enää heti saanut, vaan piti odotella Maanantaita ja tietenkin kaikista paikkakunnan hydrauliliikkeistä hyllyt tyhjänä tuon letkun osalta. Tilaus kuitenkin oli ripeä ja uutta letkua sain jo Tiistaille.

Tässä näkyy alkuperäinen trimmitasojen letku. ( Boat leveler co/st louis mo 63121 q196 )
 Oli muuten hommansa löytää oikeanlaista (Lue kestävää) tilalle! Mistään ei oikein löytynyt speksejä oikeasta letkusta, mutta trimmipumpun maksimipaineet sain selvitettyä...~25bar...
 No kaikille tiedoksi: Letkuna on nyt 1/4" nylonkudosvahvistettua letkua ja jatkuva paineenkesto 30bar/ räjähdyspaine 120bar. Tällaista laitoin tilalle. Alkuperäisen speksejä en tahtonut löytää millään ilveellä ja ainoastaan alkuperäisiä trimmitasojen letkusarjoja löytyi reiluun 200euroon...Aika hyvä metrihinta, kun menekki on yhteensä 3,5m...
Ei tämä ole tosiaankaan hydrauliliikkeiden vakiotavaraa, vaan vaatii yleensä erikoistilauksen. Letkut ovat nyt hst-klemmareilla kiinni trimmisylintereissä ja pumpussa. Alunperin letkut ovat sylintereissä muoviholkeilla puristettuina ja klemmareilla trimmipumpussa.
Joku hydrauliliike kaupitteli 1-teräskudosletkuakin tilalle ja toinen normaalia nylonvahvistettua polttoaineletkua, jälkimmäisessä kestävyys 10bar..No tulipahan kuitenkin kokeiltua, kun myyjä niin vakuutteli kestävyyttä ja heti räjähti uusi letku moroksi...
Letku kun on veden alla, niin ajattelin kuitenkin laittaa nylonvahvisteista letkua, niin kuin siellä on alunperinkin...Teräskudosletku on tietty paineenkestävämpää, mutta miten lienee tuo korroosio sitten kun letkut ovat kokoajan veden alla?

Elikkäpäs, veneessä on nyt paikoillaan seuraavanlaiset trimmiletkut: Multitex ISO 4079-1 EN 854-R6/1 TESAE 100R6 ON 6-4 1/4" WP30bar 430psi/ 120bar. Tämä on päältä sileää letkua, kuten alkuperäinenkin. On helppo vetää ahtaistakin läpivienneistä, kun on liukaspintaista...
Vaihtoehtoisesti ostin vielä varalle erimerkkistäkin: Seltex TS6388/EN 854 R6 1/4" Max Wp 28bar/ 112bar. Tämä on päältä karkeaa letkua hydrauliletkujen tapaan.

Huomasin Syksyllä 2014 moottorin käyvän hieman liian kylmänä, niin tilasin alkuperäisen termostaattisarjan. Volvo-Penta 876305 joka sisältää kuvassa näkyvät hilppeet, poislukien kaksi ylintä tiivistettä. Nämä ostin 2015-Syksyä varten, kun käytän termostaatin irti talvihuollon yhteydessä ja kaadan koneeseen glykolit myös tätä kautta glykolihuuhtelun yhteydessä. Eli sarja: 876305 sisältää: 835417 + 835581 + 856004 tiivisteet ja 416033 o-renkaan, sekä 424299 62°C termostaatin.

Tämän kuvan avulla voi selvittää, minkä aikakaden perusmoottorista Volvo-Penta, Mercruiser, tai muu Chevroletin perusmoottorista valmistettu veneesi moottori on. Kaikkia versioita on vieläkin kirjoitushetken 2015 aikana jälkimarkkinoilla joko tehdasuusina, tai kunnostettuina versioina (remanufactured), joten koneen käyttöikää ei voi noiden kuvien perusteella laskeskella, vaan ainoastaan moottorisukupolven. Tieto helpottanee heitäkin, jotka ovat suunnitelleet ostavansa uuden puolimoottorin, eli niinsanotun long-blockin. Näitä on tarjolla suhteellisen edullisesti amerikan mailla ~2000e -> jopa suoraan marineversioina, joten oikea (marine)moottorityyppi huomioonottaen käy kaikki entiset apulaitteet (vesipumppu, laturi, imusarja, pakosarjat, virranjakaja, startti, jne) suoraan uuteen perusmoottoriin! Marinepuolimoottorissahan on sitten valmiina meriveden kestävät kannentiivisteet, messinkiset pakkastulpat, sopivampi nokka-akseli, ohjurit, jne, joita autopuolen moottorista rakennellessa ei löydy/ ei voi käyttää suoraan veneessä.

Volttimittarit tulivat talvella 2015 vesien toiselta puolelta kahdessa viikossa. Nyt näkee ruorin takana ajonaikana, sekä kabiinissa lataus- ja varaustilan pilkulleen!

Tarkistin laadukkaalla yleismittarilla veneeseen tulevien mittareiden paikkansapitävyydet ja hyvinhän nuo näyttävät...Huomaa talvisäilytyksen aikana oleva napajännite...

Luotettavalla volttimittarilla napajännitettä seuratessa estyy akuston syväpurkautuminen ja akuston elinikä on mahdollisimman pitkä. Ainakaan vielä (v-2015) ei ole tullut tehtyä automaattisesti starttaavaa aggregaattia, joka lataa akkuja tarpeentullen. Mielessä sekin on kyllä ollut, kun tuo ei ole mikään mahdoton toteuttaa...Noh, mittareiden ansiosta meikäläinen älyää laittaa akut latautumaan oikeaan aikaan! Tuossa taulukossa nuo "lataukseen"-lepojännitetasot= hyväksihavaitut, akkua vaurioittamattomat minimijännitteet. Parikin kertaa normaalin vesiakun purkaminen 11V-napajännitteen tienoille saattaa olla akulle tuhoksi. Tämä tuli koettua 2014 kesänä ja uusi "hupipatteri":180ah super heavy duty-akku meni moroksi muutamassa kuukaudessa, kun pari kertaa napajännite pääsi laskemaan 11V tienoille kesälomareissulla...Laiskuudesta joutui maksamaan. Olisi pitänyt jaksaa huudattaa aggregaattia saarissa, eikä vain saunoa....heh...