Volvo-Penta 5.7 pakosarjojen, pakomutkien, imusarjan tiivisteiden ja vesiletkujen vaihto, sekä kiertovesipumpun tarkistus

Joo-o...

Pakosarjojen eliniän odotetaan olevan aikalailla tämä, ainakin Jenkkilän suolaisessa meressä:

Käyttövuosi 3 -> vioittumisen todennäköisyys= 0,5%
4v->25%
5v->45%
6v->65%
7v->85%
8v->90%
9v->100%

Nämä lukemat tulevat aika monessa jenkkiforumissa vastaan...
Makeavesijäähdytetyille sarjoille luvataan jopa 20v elinikää...

No meillä on laimeampi tuo "suolavesiallas", kuin isossa maailmassa ja Beikku on ennen ollut järvessä, mutta silti 2000- luvun alussa uusitut sarjat tulivat tiensä päähän.

Päästiin oikein sammutintakin kokeilemaan, kuvat kertokoot enemmän!

Pakosarjojen huono vedenkierto ja vedenpuute päästi pakosarjat ylikuumenemaan, jolloin kuminen liitosletku pääsi palamaan. Ruoste oli tukkinut lähes kokonaan vesikanavat. Kaiken alku ja juuri oli kuitenkin paksuimman jäähdytysletkun puhkeaminen, jolloin koko soppa sai alkunsa...

Jouduin vedättämään kaikki mehut koneesta irti pitkän aikaa, kun tankkasin yli puoli tankkia bensaa = 300L ja veneessä muutenkin oli vesitankit täynnä, sekä paljon tavaraa. Ajatuksena oli lähteä perämeri kiertäen Ruotsiin Luleå:n huiteille.
Tämä ison lastin kera kaasu pohjassa ajaminen kuumensi sarjat aika kuumiksi, moottorin lämpötila oli kuitenkin normaali kun sitä tulee seurattua aina.

Tämä vedenkierron puute tietty huomattiin vasta täydessä ajossa, merellä (plaanissa).
Vaimo kyseli, että mikä täällä oikein haisee ja haistoin kumenkäryn. Himmasin tyhjäkäynnille ja jonkin aikaa (minuutti, pari) putputeltuamme nousi musta savu avotilan styyrpuurin sisälaidalla olevista moottorin ilmanottoaukoista, sekä kuului kuuman metallin pauke/ ritinä. Silloin alkoi tulemaan meikäläiselle vipinää kinttaisiin:

Komensin kaikki kyydissäolijat keulaan ja sanoin, että katse keulan suuntaan (Pois tankista).
Styyrpuurin puoleisesta ilmaottoaukosta jauhesammuttimen letku sisälle ja pullo tyhjäksi.
En avannut heti moottoritilan kantta, koska useampi vene on syttynyt räjähdysmäisesti palamaan, kun luukku on avattu ja palo on saanut happea yllin kyllin. Tämä käynyt niin bensa, kuin dieselveneissä...


Tulevaisuudessa laitan ehkä moottoritilan kanteen pariin kohtaan (Kaasari+ polttoainetankin läheisyys) messinkiset putkiholkit ja jotkut lämmönkestävät pikatulpat, että moottoripalon sattuessa näistä voi jauhesammutinpullot tyhjentää paloherkimpiin kohtiin ja sen jälkeen availla luukkua. Tietenkin pullot ovat veneessäni 6-12kg, eikä lainvaatiman minimirajan alla oleva yksi 2kg puteli...Suosittelen muillekin, onhan noita veneitä palanut!

Pakosarjojen ja käyrien vaihto on todella helppo homma. Tarvitsee vain 13+ 14mm hylsyn, räikän ja jatkovarren, sekä meisselin pakoputken jäähdytysvesiletkun klemmarille.
Käyrät ovat neljällä pultilla kiinni sarjoissa ja sarjat kuudella pultilla kannessa kiinni.
Tiivisteiden keskittäminen on hieman töisevämpää, kun ei ole pinnapultteja.

En alkanut puhdistamaan vanhoja käyriä ruosteesta, vaikka seinämävahvuutta olikin vielä jäljellä. Yksi pakosarja oli halki, niin ei nuo muutkaan osat kovin pitkäikäisiä enää ole...Kaikki siis uusiksi.

Eipä siis, kun paatti kuiville. Pääsinpä välillä ajelemaan rattorillakin...

Moottoritila sammutinpullon tyhjennyksen jälkeen. Styyrpuurin pakosarjan jäähdytys on ollut onneton, jolloin kumiletku on syttynyt palamaan. Molemmat pakosarjat lämpenivät liikaa, kun paksuin jäädytysvesiletku meni puhki. Gm:n pohjalta tehtyjen moottoreiden valmistajien mukaan styyrpuurin puoleiset pakosarjat ovat aina kuumemmat. Tämä johtunee vesipumpun pyörimissuunnasta ja siitä, että Mercruiserin teknisen tuen mukaan moottorin jäähdytysvesi ohjataan pois styyrpuurinpuoleisesta sarjasta, jne. Lienee sama selitys Volvollakin, perusmoottori kun on sama ja aika pitkälle samantapaiset apulaitteet...Jostain joskus luin, että Styyrpuurin sarja olisi aina +12° kuumempi. No niin oli nytkin, heh...

Sammutuksen jälkeen minulla suli toinen kengänpohja uusista kengistä, aika lailla kokonaan astuessani pakomutkan päälle.

Kumiletkun jälkeisen valkoisen alumiiniputken väri on vaihtunut mustaan. Huvikseen netissä surffailtuani huomasin olevan myynnissä noita y-putkia ja sitten kuvista katsoessa, on aika monessa styyrpuurin putkessa väri vaihtunut...Nyt värin vaihtumista edisti vesiletkun puhkeaminenkin.

	Pakosarjat irroitettu, moottoritila pesty sitruunahapolla ja pari vesiletkuakin menee vaihtoon, toisinsanoen kaikki... Vasemmanpuoleinen pakoputki on aika mustunut kuumuudesta... Joo, ei tuolla enää oikein sovi vesi+ pakokaasu kulkemaan... Jaha, tuolta siis pitäisi veden tulla... Ei ole vesikanavista tietoakaan... Tämä hämmästyttää, miksi tiivisteissä ei ole kuin 3mm reiät vesikanavien kohdalla molemmissa päädyissä. Tähän samaan ihmettelyyn olen törmännyt jenkkiforumeissakin. Taidan sorvata hiukan isommilla reijillä seuraavat tiivisteet... Punaiset nuolet osoittavat vesikanavien paikkoihin, nuo syvennykset ovat veden ainoa reitti kumiletkun välistä pois!
	Nuolet näyttävät vesikanavien sijainnit... Iso aukko on pakokaasukanava. Mikäli se on tällätavalla ruosteessa, kannattaa etsiä vuotokohde. Tässäkin kuvassa näkyy halkeama= pakosarja vaihtoon. Vesi pääsee tihkumaan pakokanaviin ja tämä ilmenee huonona käynnistyvyytenä, sekä saattaa pidemmän päälle aiheuttaa moottorivaurion. Yleensä sisäänpäin vuotava pakosarja oirehtii niin, että moottori pyörii startatessa vaikesti, ihan kuin olisi pakkasta. Toisaalta tavallista pidempi käynnistyvyyskin on jo enne vuodosta, jos kaikki muuten vaikuttaisi olevan ok. Lisäksi sytytystulppien väri saattaa vaihdella,varsinkin keskimmäisten sylinterien kohdalla. Moottorista voi kuulua myös (epäsäännöllistä) naputusta/ kalkatusta. Vesihän pääsee valumaan juurikin keskimmäisiin pakokanaviin helpoimmin. Pahin skenaario on vesipuristus, jolloin mäntä lyö "pään seinään" ja kiertokanki on solmussa...Sitten onkin koneremontin paikka,tai uuden uusiminen jos veivi tulee kyljestä läpi...Vesipuristuksen aikaansaannoksia löytää hakukoneella hakusanalla hydrolock. "Terve" pakosarja. Pakokanava on ruosteeton ja pienessä karsassa. Ei vuotoja. Vesikanavatkin vielä ihan jees, mutta silti menee vaihtoon. Jääpähän sitten varalle... Ruosteinen ja haljennut pakosarja ei vuotanut ihme kumma ulospäin, ennenkuin tämän haverin jälkeen.... Halkeama...
	Laitoin uudet jäähdytysvesiletkut "suoraa" reittiä, niin tulevaisuudessa näiden tilalle passaa yleismalliset letkut. Iso letku on 51*600mm, ohuempi 32*500mm, pakosarjojen letkut ovat 19mm, jota löytyy melkein mistä vain metritavarana. Tosin vaihtotarvetta ei ihan heti ole, kun molemmat paksut letkut ovat teräksellä vahvistetut ja haponkestävin klemmarein kiinni. Tein haponkestävästä latasta tuolle ohuemmalle letkulle kiinnikkeen, ettei letku pääse missään tilanteessa osumaan laturinremmiin. Taivutin kiinnikkeen yläpuolen remmin pyörimissuuntaan nähden myöten, jos remmi pääsee löysälle, niin ei tule heti leikkausta. Kaikki kantit on pyöristettyjä. Laitoin vielä 4mm paksun kumen letkun ja kiinnikkeen väliin, mahdollisten hiertymien vuoksi. Pakosarjoillekin lähtevät letkut ovat nyt järeämmät, näiden ollessa nylonkudosvahvistetut. Kaikki letkut kestävät enemmän lämpöä, painetta, sekä mekaanista rasitusta, kuin alkuperäiset. Paksuin letku oli aika kallista= 100e/m. Nuo isot klemmarit olivat 35e/kpl. Paksuimmalla letkulla on hyväksynnät myös venepakoputkeksikin. Otin sitten pakosarjoja odotellessa joutessaan liekinsammuttimen kotiin ja uitan sen miedossa sitruunahapossa. Samoilla tulilla vaihtuu myös sytytystulpat. Nyt kokeillaan NGK BR6FS-tulpilla. Perä/ moottoriöljyt, sekä virranjakaja ja muitakin kohteita tarkisteltu...
	Läjä tiivisteitä ja nippoja...Uudet pakosarjojen tyhjennysproput ovat näppärät talvisäilytystä ajatellen. Nämä ovat sellaiset "muoviset" siipimutterit. Uudet osat tulleet... Riserit. Vesikanavat näkyy olevan maalatut kauttaaltaan. Pakosarjat...Näissäkin maalatut kanavat. Sarjat paikallaan, mutta GLM:n tarvikeriserit ovat hieman korkeammat ja sarjoissa kierteet syvemmällä, niin alkuperäiset pitkät 5/16"x5" pultit jäivät liian lyhyiksi, pitäisi olla 5/16"x 5½"...Eikä uusia missään kaupungin liikkeessä...

Mutta saman päivän iltana kaveripariskunta soitteli ja kyseli kuulumisia. Manattiin, kun mistään ei tuntunut löytyvän tuumakoonpultteja...No pariskunnan poika pystyikin tekemään mittojen mukaan sopivat pultit hyvälaatuisesta aihiosta, myöhään illalla!!! Olotila lähenteli lottovoittoa. Meni kuitenkin yli puolenyön kaikkinensa, niin ei alettu venettä laskemaan samaan syssyyn, vaan piti nukahdella välillä. Mielenpäällä on talvella asennella molempiin pakosarjoihin ylikuumenemisanturit ja hälytinjärjestelmä mittaristoon. Hakukoneella näitä löytyykin: Exhaust overheating alarm kit.

Styyrpuurin pakoletku lämpeni mielestäni liikaa ja eikun vene jälleen ylös ja tutkimaan...Uuden pakosarjan vesikanavista löytyi ei toivottuja yllätyksiä: Kaksi kanavaa olivat tukossa, kun valuroskat olivat lähteneet liikkeelle ja tukkineet vesikanavat. Nämä eivät nyt tässä näytä juuri millekään, mutta tunnin äherryksen jälkeen sain pilkottua isot valupurseet pienemmiksi ja nypittyä pihdeillä nämä murusina pois. Isoin "lastu" oli jotain 1*2cm. Kun nämä palaset oli nyhdetty pois kanavista, piti itse pakoputken y-haara vielä vetää porakoneella ja vaijerilla läpi, ettei siellä ole mitään ylimääräistä. Pakoputken paljekin käytetty irti ja tutkailtu.

Alkuperäiset tyhjennysproput kestää tasan pari tyhjennystä ja sitten on tiivisteiden vaihto..Loppui huumori aika lyhyeen...

Kierteisiin painetta ja lämpöä kestävää tiivisteainetta...

Tulevaisuudessa talviseisonta on tyhjennyksen osalta helpompi. Osat kuumuuden ja merivedenkestävää tavaraa. Puolentuuman kierteellä hana menee suoraan ilman alkuperäistä holkkia. Hana jää pakoputkan alle suojaan/ "piiloon" tahattomilta aukomisilta.

Hana istahti nätisti paikalleen. Asensin nämä niin, että linja on suljettu hanan ollessa ala-asennossa. Tämä ihan aallokossa rytkyttämistä ja fysiikanlakejakin ajatellen...

 Linja auki. Kahva menee nätisti pakosarjan "iholle" suojaan ulkoisilta tekijöiltä..

Linja kiinni.

Linja auki.

Käytin venettä vedessä, ennen imusarjan ja pakomutkan irrotusta ja styyrpuurin puoleisen pakosarjan lämmettyä paapuurinpuoleista enemmän, halusin vielä varmuuden vedenkierrosta. Impelleripumpulta letku irti ja vesi lensi kaaressa moottorin käydessä. Pakosarjojen letkut irti ja sama homma. Mietin, että onkohan jäähdytysvesipumppu mennyt moroksi ja nappasin sen irti. Pumppu on neljällä 14mm pultilla kiinni. Pumpun kansi on kuudella 10mm pultilla kiinni.

Vesipumpun pyörä.

Vesipumpun pyörä vaikutti uuden veroiselle, kun syöpymiä ei näkynyt missään.

Vesipumpun tiivistepinnat puhdistettu ja oikaistu.

Laippa laitettu kiinni. Tein 1mm tiivistepaperista tiivisteet ja laipalle laitoin vielä lisäksi anaerobisen tiivisteliiman laipan ja tiivisteen väliin.

Nyppäsin joutessaan imusarjankin irti, kun en ole sitä vielä koskaan käyttänyt irti. Halusin nähdä vesikanavien kunnot, jne...Hyvässä tikissä nämä näyttää vielä olevan! Keskellä oleva pakokanava on pikkuisen vuotanut näköjään molemmista kansista.

Sama toisellakin puolella, hyvältä muuten näyttää. Pikku pintaruostetta nyt mahtuu joka moottorin vesikanaviin...

Imusarja menee maalaukseen. Tuo ulkonäkö on häirinnyt aina, kun maalit ovat lähteneet. Kanavat on hyvässä kunnossa

Jos tuon sarjan hiekkapuhaltais ja maalais...

Niinhän siinä kävi, että tilattuani imusarjantiivisteet, impellerin ja kaasarin tiivisteen, sekä termostaatin alkoi tuo imusarjan ulkonäkö häiritsemään. Otin kotona tuon sitten puhtaaksi...

Kanavat näkyivät olevan hyvässä kunnossa, eikä vesikanavissa ole ollenkaan tukkeumia. Uudet imusarjan tiivisteet pienentävät puoleen nuo exhaust crossover-kanavat. Eli nuo keskellä olevat pakokanavat, jotka lämmittävät imusarjaa/ kaasaria...

Nyt alkaa olemaan vähän fiksumman näköinen tuo sarja.

Tuon Dinitrolin pitäisi kestää +800°c ja suojata ruosteeltakin hyvin. Tökötti on tehty 99,5% alumiinista.

Viikkohan siinä meni, että tilatut osat tulivat. Imusarjantiivisteeksi tulee Fel-pro 17320. Tiivisteen keskellä on tuo exhaust crossover kanavan supistus, jolloin imusarjan pitäs olla kokoajan vähän viileämpi. Tämä vaikuttaa automaatti-imun toimintaan vain vähän. Kuvassa vielä termostaatti, impelleri ja kaasarin laipan tiiviste.

Kanavista poistettu paperitupot, jotka laitoin tiivistepintojen putsauksen ajaksi. Pinnat puhdistettu ja käsitelty asetonilla pariin kertaan. Kierteet + pultit puhdistettu ja laitettu liima kierteisiin.

Imusarjan päätytiivisteet ovat saaneet monta päivitystä. Ensin on ollut kumiset, sitten korkkiset ja viimeisenä GM on laittanut rtv:n. Fel-pron sarjassa tulee korkkiset tiivisteet, jossa on liimapinta estämässä kiristämisen aikana mahdollisesti tapahtuvan tiivisteen lipsahtamisen. Laitoin kuvassa näkyvän ja Jenkkien käyttämän rtv:n päätyihin ja käsittelin sillä myös kaikkien kanavien ympäristön ohuelti. Tässä imusarja kiritty momenttiin.

Sitten olikin virranjakajan, kaasarin ja termostaattikotelon vuoro. Nyt siis laitettu uusi termostaatti ja sytytys säädelty karkeasti kohilleen, että moottorin saa käyntiin.

Siistiytyihän tuo moottori melkolailla!

Kiristysjärjestys imusarjan pulteille. Momentti on 35lb.ft/ 48nm.

Pakosarjojen vaihdon jälkeen veneestä tuli perstuntumalla terhakkaampi.
Lieneekö syynä uusien pakosarjojen huomattavasti parempi pakokanavien muotoilu.