perjantai 27. joulukuuta 2013

Ankannokka uusiksi

Kävin Lokakuussa veneen kimpussa ja mukaan tarttui wanha uimataso...
En peittänyt ankannokan alaosaa maalatessa kylkiraitoja, kun tiesin tason menevän vaihtoon...Nytpähän on keulan muoto piirtyneenä!
On kyllä vaihtokunnossa!
Ajattelin pidentää tasoa 10cm, mutta kuvassa näkyvä pätkä 40mm polyeteenilevyä lähti kaupasta edulliseen hintaan "ylijäämäpalana" niin en alkanut maksamaan turhasta. Leveyttä ainakin tulee lisää...
Paksuus 40mm. Hakukoneella huvikseen katseltuani hakusanalla " poly swim platform " tuli muovisia uimatasoja esille aikalailla, mutta paksuutena vain 3/4" eli ~19mm... Käväs mielessä, että taidanpa tehdä takauimatasonkin vielä kertaalleen joskus uusiksi tästä paksusta levystä...
Hiukka mittailuja....
Karkeasahauksia....
Pelkästään sivujen sirkkelöinnistä tulleet purut...
Tuohon upotukseen pitäisi uusi ankannokka saada mahtumaan...
Uimatason reunan tekeminen sopivaksi haponkestävästä umpitavarasta rälläköimällä...Oli muuten oma hommansa...
Testipalikan avulla haettu just eikä melkein istuvuutta, niin reunasta saa kantavan. Haponkestävälle tarkoitetulla rättilaikalla sitten ajeltu liikoja pois...
Tästäpä tämän pitäisi lähteä. Kiinnitysreiätkin porattu valmiiksi vanhaa tasoa hyväksikäyttäen...
Ylös ja alas jää pikku kantti jäykistämään rakennetta ja yläpuolen kantin hioin rättilaikalla pyöreäksi, niin ei ole varpaat ruvella...


Oikeita kulmia varten piti tehdä sabluunat...




Kulman tekeminen sabluunan avulla...


Siinäpä se olis, eikun rälläköimään...



Hiukka mittailtu ja taitettu eka kantti muotoonsa....
Pari saumaa jo kokonaan hitsattu...

Enää ei puutu, kuin pikkusilput....

Saumat viimeistelemättä...

Alapuolen tukiputkelle hitsattu haponkestävästä levy...

Karkeahiotut saumat...
Karkeahiottu...Tehty sirkkelillä kulma oikealle, niin ei kompastu kävellessä maihin päin...

Testailtu hioma/ harjausvälineitä....

Piti tehdä vedenpoistoreikiä/ karhennuksia tasoon....

Ja V-8 siitä sitten tuli....


Eka kertaa sovittamassa ja pultinreiätkin näytti menevän kohilleen!!!
Pystytuen kiinnike hitsattu ja putki pätkitty karkeasti muotoonsa...
Tason ja veneen väliin tulee iso kumilätkä, joka on 1mm korkeampi, kuin kiertävät teräkset. Välissä liimamassaa ja vielä tässä kuvassa näkyvälle puolelle kans tulossa massaa...Pultteina 8*100mm haponkestävät lukkopultit...

Sisäpuolen happoteräsvahvike...
Karkeahionta näkyy vielä kuvassa, mutta tuen istuvuus käy ilmi...

Dodiih! Enää ei puutu kuin liimamassapurseiden viimeistely ja käsin viimeistely teräksille....

perjantai 8. marraskuuta 2013

Akun erotusrele + akkulaatikon tekeminen + maasähkölaturin kytkentä

Pitää tässä talven aikana tehdä uusi akkulaatikko, kun tarpeeksi isoja ei valmiina löydy näköjään mistään. Lisäksi latauspiiri saa (Digital voltage sense relay) latausreleen, jolloin akkujen lataaminen ajon aikana on taattu. Sattui jäämään senverran hukkapaloja+ tarveaineita kalusterunkojen teosta, joten eikun tekemään akkulaatikkoa...

Maasähkölaturiksi valikoitui Waeco perfect charge MCA1215, jossa on tehonpuolitus ja tällöin laturia voi käyttää pienelläkin salkkuaggregaatilla! Laturissa on kaksi lähtöä, yksi starttiakulle ja yksi hupiakulle, mutta jakoreleen vuoksi en kytke starttivirtapiiriä ollenkaan laturiin.

Veneen päävirrat tällä hetkellä. Moottorilaturi lataa "aina" molempia akkuja akunvalintakytkimen asennosta riippumatta....Kuvasta huomaa, että akunvalintakytkimen asentoa muuttamalla maasähkölaturin voi laittaa lataamaan molempia akkuja, kun muistaa erotusreleen toimintaperiaatteen-> rele kytkee latauspiirin yhteen yli 13,3V:ssa ja katkoo alle 12,8V:ssa.
Eli ladatessa maasähköllä 2-akkua latautuu vain kakkos(hupi)akku kytkimen ollessa tietty asennossa 2. Ladatessa 1-akkua(startti) 1-akun napajännitteen noustessa yli 13,3V:n lataa maasähkölaturi myös kakkosakkua, mikäli akunvalintakytkin on asennossa 1. Asennolla 1+2 latautuu kokoajan molemmat akut moottori/maasähkölaturilla. Tämä kytkentä siksi, että akut latautuvat aina ajon aikana ja maasähköllä ladatessa tarvetta on vain kakkosakun lataamiseen, ykkösakun pysyessä täytenä.

Moottorilaturin ja akkujen väliin tuleva erotusrele. Ledivalo kello 8:ssa näyttää aktivoitumisen. Tämän releen taakse voisi asentaa myös maasähkölaturin suoraan kiinni ja ladata kahta akkua maasähköllä aina yhtäaikaa, mutta se ei ole minun veneessäni järkevää akkujen tehoeron vuoksi. Nyt voin hallita lataustapahtumaa itse akunvalintakytkimen kautta, miten haluan...

Erotusrele mahdollistaa 2:n akun lataamisen samanaikaisesti. Kun moottori käy ja latausjännite saavuttaa 13,3V erotusrele kytkeytyy ja kahta akkua (Käynnistys+ kulutusakku) ladataan yhtäaikaa. Kun jännite laskee 12,8V:iin erotusrele laukeaa (Tämä on hyvä toiminto silloinkin jos akunvalitsinta ei ole käytössä, vaan pelkkä rele) ja erottaa akut toisistaan, sekä lataa vain starttiakkua 13,3V:n jännitteen saavuttamiseen saakka. Nyt pidemmillä siirtymillä molemmat akut latautuvat, eikä akunvalintakytkimen asennolla ole ajon aikana merkitystä. Lisäksi ei ole enää vaaraa poltaa moottorilaturia huolimattoman valintakytkimen käytön vuoksi!
Meinasin ottaa akunvalintakytkimen pois ja asentaa kiinteät sähköt hupipuolelle, sekä moottorille pelkästään tämäntapaisen releen avulla. Aika näyttää... Tämä rele erottaa virtapiirit toisistaan ja kytkee ne tarvittaessa. Jätän toistaiseksi kuitenkin akunvalitsimen paikoilleen, niin "on varaa mistä valita".

Akkulaatikko 180Ah akulle, tai mahtuuhan tähän vaikkapa kaksi 75ah akkuakin...Sisämitat 57cm*23cm*23/21cm. Laminoin sisälle pari mattokertaa ja käsittelin leikkauskohdat useampaan kertaan hartsilla, niin pitäisi saada elinikää. Saumoissa koko veneprojektissa hyväksi havaittua liimatiivistemassaa...Lopuksi sitten maalaus ja erotusrele, sekä akun kiinnitysliinaa/ tai koukkuja varten ostetut haponkestävät kiinnikkeet pohjaan kiinni. Laitan laatikon sivuillekin vielä lisälenkit, jos tulee joskus tarvetta kiinnittää niihin jotain. Etureuna on 2cm alempana, tämä sen vuoksi jos joskus teen kannen tuolle laatikolle, niin sähköjohdot voi vetää raosta ja tuuletus toimii ok...Kansimateriaaliksi olisi tallinperällä jo pleksiäkin valmiina...


Pohjassa kolme mattokertaa ja sivuilla kaksi. Ulkopuoli käsitelty pariinkertaan hartsilla, sekä saumat kolmeen kertaan. Nyt ei pitäisi haitata mahdollinen akkuhapon valuminen.Akkulaatikko on sen verran reilun kokoinen, että akusta mahdollisesti valunut happo säilyy laatikossa pohjalla, eikä valu ylitse...

Pohjalle ajattelin laittaa 1cm paksuisen solumuovin, niin kovempi allokko ei pieksä akkua turhaan...



Pikaiseen siistitty...

Löytyi tallinperältä Hempelin maaleja, niin maalasin yhdellä ylijääneistä laatikon...Pohjalle päätyihin tulee vielä haponkestävät silmukat joista akun saa joko kuormaliinalla kiinni, tai laittamalla näihin silmukoihin automaailmasta tutut rautatangot koukkuineen ja metallilevy akun päälle.


Laitoin akkukotelon tietty haponkestävillä ruuveilla kiinni, näin meri-ilmasto ja mahdollinen akkuhappo ei syövyttele ruuveja poikki.... Joka ruuvinreikä on täytetty liimalla, sekä koko pohja on valeltu liimalla ennen kiinnittämistä. Ponttoonin+ akkulaatikon kylkeen tulee vielä haponkestävä levy, jolla varmistetaan kotelon pysyvyys. Seuraavasta kuvasta huomaakin paremmin, mitä tarkoitan.

Vasemmalle puolelle on ostettuna uusi akkulaatikko starttiakulle ja oikealle puolelle on varattuna tilaa toiselle vesipumpulle, joka imee vettä suoraan merestä...Tästä suunnitelmasta kerron sitten joskus enemmän...

Simppeli kytkentä: Punainen on starttipiiri ja vasemmanpuoleinen hupipuoli. Liitoksiin sumutettu vaselliinia...Voisihan releen kytkeä myös näin: Laturilta suoraan johto 1-akkuun, 1-akulta johto punaiseen nastaan ja kirkkaasta nastasta 2-akkuun. En kytkenyt tällä tavalla, sillä jos tämä rele osoittautuu huonoksi, myöhemmin eri isolaattoreiden kanssa pelatessa on helpompaa, kun johdotus on valmiina. Myös ehkä joskus tämän releen hajotessa on johdotuksen kannalta helpompaa valita joku toisen tyyppinenkin rele, tai latausdiodi.

Siinäpä se. Aika näyttää onko edullisesta merkistä kilpailemaan tunnettujen kanssa. Kovasti ulkonäkö ja sisuskalut näyttävät samoille...

Rele työssään: Laturi puskee yli 13,3V ja rele on kytkenyt molemmat akut ottamaan virtaa vastaan.






Akkukotelon pohja kiinnitetty starttiakulle ja uuden kotiakkulaturin testaus samalla käynnissä. Talven ajaksi jätän hupipuolelle paikoilleen tuon oikealla olevan 75ah akun, niin voi käyttää valoja/ radiota tehdessä kaikenlaista remppaa ja kesällä tämä akku joutaakin sitten kierrätykseen täyttäessään pari vuotta. Suurin puhti on akusta jo lähtenyt, kun tämä pääsi purkautumaan kesällä useamman kerran liian tyhjäksi.




Maasähkölaturi ja akkuanturi kuvassa. Laturin latauskäyriä voi muuttaa mieleisekseen ja akkukohtaisesti dip-kytkimiä kääntämällä. Ylläpito ja bulk-latausvaiheen jännitekatot saa säädettyä, jolloin esimerkiksi Wallas ei temppuile laturin ollessa päällä, kun säädin bulkin jännitekatoksi: 14,4v ja ylläpidon 13,8v. Isoista liittimistä lähtee 16mm2 johdot akkuun ja vihreästä liittimestä saa starttiakulle omat latausjohtonsa. Ledi näyttää eri värein ja vilkahduksin, missä latausvaiheessa ollaan menossa. Laturi haistelee akkuanturin kautta akun tietoja ja muuntaa latauskäyrät juuri sopiviksi tilanteeseen nähden. Laturi menee automaattisesti virransyöttötilaan jos se havaitsee kulutusta, eli ollessa esimerkiksi ylläpitolatausvaiheessa ja akun ollessa luonnollisesti täysi, laturi puskee virtaa sitä mukaa, kun se haistaa kulutusta. Akku säilyy näin täytenä koko ajan, eikä rasitu turhaan. Laturin tuulettimen toiminta riippuu sen hetkisestä lataustehosta ja yön ajaksi tämän voi kytkeä kokonaankin pois päältä. Laturi kytkeytyy automaattisesti elvytystoimintoon 12-päivän välein sulfatoitumisen estämiseksi. Laturin voi kytkeä myös väylään. Käyttöjännitealue on laaja: 90-260v, jolloin lataus on varmistettu myös useamman veneen ollessa rinta-rinnan samassa maasähkössä kiinni. Laturiin saa kytkettyä myös monipuolisen monitorin kiinni. Vuotovirta on alle 1ma.


Johtojen sekamelskaa vielä, mutta hyvinhän se akku tuonne istahti...Pitäs joskus hiekkapuhaltaa/ maalata tuo imusarja...
On käynyt mielessä, että joskus teen päävirrat suurinpiirtein näin. Sitten vain paksuille miinuksille päävirtakatkaisija(t). Silloin galvaaninen vuotovirta on varmasti estetty akkujen lataamisen ajan veneen ollessa maasähkössä, vaikka galvaaninen eristin onkin järjestelmässä. Jäisi akunvalintakytkinkin pois, jolloin yksi "turha" (jännitehäviö) lenkki olisi vähemmän. Ei tulisi "kiusausta" käyttää starttiakkua milloinkaan mihinkään muuhun, kuin käynnistämiseen. Miinuksena sitten, että jos joskus starttiakku sippaisi, niin pitäisi apuvirtakaapeleilla hoitaa apuvirta, että moottorin saa käyntiin. Valintakytkimellä tuo olisi helpompaa. Muuta miinusta en ylläolevassa kuvassa näe...Oikeastaan tuossa laturin kohdalla voisi olla moottorin kuva, niin ei johtaisi niin kauheasti harhaan. Eli starttiakulta lähtis tietenkin moottorin sytytyspuolelle, jne virrat. Hupiakulta vain hupivirrat, eli jääkaappi, sisävalot, lämppäri, jne...

Pari vuotta myöhemmin...10/2015...

Akun erotusrele toimii todella hyvin, jopa niin hyvin että on käynyt mielessä tehdä aiemmin kaavailemani akunvalintakytkimen poisto. Laittaisin vain päävirtakatkaisijan, niin olis vähemmän johtoja/ jännitehäviöitä. Maasähkölaturi on pelannut kanssa moitteettomasti. Nyt siis lisätään kapasiteettia "saarielämää" varten. Venekin "tasapainottuu", kun painavien komponenttien osajako on nyt: 180ah+75ah akku+ ~80l makeavesitankki paapuurinpuolella ja 2*180ah akku+ ~60l septitankki styyrpuurinpuolella. Johtovedot moottorilaturilta/ erotusreleeltä jää lyhyiksi, mikä on tietenkin hyvä asia. 180ah akut painavat ~50kg/kpl.

Sähköä ei ole koskaan liikaa, joten lisätäänpä pari 180ah akkua hupipuolelle...Kolmella 180ah akulla pitäis jo pärjätä pitkälle. Akkulaatikonhan nuo akut vaativat ja piti kaivella vanereiden jämäpaloja varastosta. Paikka on suunniteltuna septitankin viereen.

Laatikko kasaan uretaanipohjaisen puuliiman ja haponkestävien ruuvien kera.

Porasin rasiaporalla reiät laatikon sivuille, niin akut pysyvät kuormaliinan puristuksessa hyvin kiinni. Nyt sitten onkin muutaman lasikuitumaton laminointi laatikon sisäpinnalle seuraavana vuorossa. 5-mattoa pohjaan ja 3-mattoa sisäsivuille, pari hartsikerrosta ulkolaidoille ja kolme saumoihin, panssarimaali ympäriinsä ja kumimatto pohjalle...Uudet akut näkyvätkin tuossa oikealla.

Uretaanialkydimaali yhteen kertaan vedetty. Vielä yksi kerros, sekä paksumpi kerros pohjan molemmille puolille. Sitten marinesealantin ja haponkestävien ruuvien kera veneeseen kiinni...


5mm kumimatto pohjalle ja akut paikoilleen. Vielä 35mm2 kaapelointi suojaputkineen jakoreleelle ja akkujen väliin, sekä kaikkien kaapelointien niputus siististi, niin homma valmis. Aika näyttää, riittääkö 540ah kapasiteetti hupipuolella. Pitäisi kyllä riittää...Vastaavankokoisella agm-akustolla saa kapasiteettia myös kasvatettua.